Edellisestä paidan ompelusta sisuntuneena päätin ottaa härkää sarvista ja kokeilla uudelleen. Housut sujuu, nyt haluan, että alkaa paidatkin sujua.
Leikkasin norsutrikoosta etu- ja takakappaleen ja totesin jo siinä vaiheessa, että kangasta ei olekaan enää riittävästi hihoihin. Mietin sopisiko tuohon oranssit rikoo ja kyllähän se vaan passasi. Aika pirteä yhdistelmä ja ehkä hivenen 80-lukua keltaisine resoreineen, mutta ehkä kuitenkin juuri sopivasti 80-lukulainen.
Aplikaatioksi syntyi kuva meidän Juuliasta, nuorimmasta koirasta, joka on pojan hyvä ystävä. Aplikaatio kyllä näyttää vähän ketun ja oravan risteykselle, mutta on tuo meidän Juuliakin melkoinen kameleontti. Harvoin sen voi sanoa muistauttavan koiraa, ennemmin aina jotain muuta ketusta Muumilaakson Nipsuun.
Kummipoikani sanoin: Tuollainen paita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti