En ole varmaan koskaan esitellyt koneitani, joilla ompelen. Nuo uskolliset työjuhdat.
Saumurina minulla toimi Pfaffin Coverstyle 4850. Eli tällainen mööpeli:
En tiedä onko tätä konetta myyty Suomessa aikanaan. Aika vähän olen tästä mitään tietoa löytänyt suomeksi, lähinnä kaikki on englanniksi tai muilla kielillä.
Äitin minun Pfaffilainen on tuotu myöskin Saksasta, äitini ompeli sillä muutaman sauman ja antoi koneen minulle. Ja todella mieluisa lahja se on ollutkin. Tikki on pääasiassa todella hyvä, kone ei oikuttele turhia, siitä löytyy paljon ompeleita ja noh, kone on erinomainen. Viisi lankaa tekee jäljestä todella hyvää, jopa ammattimaisen hyvää. Ja
kivenä kirsikkana kakussa koneesta löytyy myös peitetikkiominaisuus.
Minut tuntevat tietää, että saatan joskus olla hivenen
laiska hidastempoinen. Kuten työparini sanoi, vahvuuteni on jossakin muussa. Kone on siis ollut minulla ajossa nyt kai jo kaksi vuotta, mutta en ole koskaan kokeillut ommella sillä viidellä langalla saati kokeillut peitetikkiä.Tässä nyt sairauslomalla ollessa päätin, että nyt minä kokeilen! Päätökseen vaikutti myös se, että satuin löytämään netistä engalnninkielisen manuaalin koneeseen, minulla kun on ollut vain saksankielinen. Myöskään saksa ei ole minun yksi vahvuuksista. Ensin päätin kokeilla saumurointia viidellä langalla. Joku joskus sanoi jossain, että ehdottomasti viiden langan saumurointi on parempi kuin neljän. Noh, kokeillaan. Konehan tekee viidella langalla ikään kuin yhden joustavan suoran ompeleen ja huolittelee kolmella langalla kankaan reunan. Valkopohjaisissa, mutta nukalta tummissa / värillisissä kankaissa voi siis tehdä, niin, että valitsee tuolle suoralle ompeleelle nukan väriset langat (eikä minusta tikki edes näy venyttäessä samalla tavalla kuin 4 langan saumuriompeleessa) ja antaa huolittelulankojen olla pohjan väriset. Jälleen päästään laiskuuteeni, ei tarvitse siis vaihtaa kaikkia lankoja eikä ostaa lankakartioita aina viitta kappaletta joka väriä ja saa silti kankaan värisen ompeleen. Tämä kokeilu siis mieluinen, viisi lankaa saa jäädä paikalleen ja ajelen ja tunnustelen lisää, miltä alkaa tuntumaan. Tuo viiden langan ommel sopii
hyvin paremmin myös esim. joustofarkulle.
Kun vauhtiin kerta pääsin, niin päätinpä alkaa tavaaamaan manuaalia in english. Koin ahaa elämyksiä, kun kuvat ja ohjeet avautuivat hivenen eri tavalla kuin saksaksi. Manuaalin mukaan koneen muuttaminen saumurista peittariksi ei ole iso asia. Ja itse asiassa yllätyin itsekin siitä kuinka kätevästi se kävi! Kätevää tuosta teki se, että koneessa oli jo se viideskin lanka pujotettuna, jonka jälkeen piti yläsieppari lukita ala-asentoon yhdestä napista, vaihtaa toisen neulan paikkaa, ottaa kaksi muuta lankaa pois pelistä (itse teippasin ne vain suojakoteloon kiinni) ja kääntää terä ala-asentoon. Tämän lisäksi koneesta irrotetaan yksi muoviosa tuosta suojaluukusta, joka vaihdetaan toiseen. Kuulostaa kamalan monivaiheiselle, mutta oli kuitenkin yllättävän näppärää. Noh, nyt voinen sanoa, että siihen se näppäryys sitten jäikin. Pfaffi hyväksyy melko hyvin koneen ohjeelliset langankireydet eikä niitä tarvitse paljoakaan vaihdella. Niin nytkin, tikki oli pääasiassa hyvää päältä päin katsottuna, mutta alapuoli paljasti totuuden. Hyppytikkiä! Hyppytikki, tuo peittariharrastajien murheenkryyni.
Tuhosin silppusäkistä pienen pussillisen silppua ajaessani koeompeleita. Säädin neuloja, tutkin netistä aihetta nimeltä hyppytikki,
hivenen kiroilinkin... Hyppytikkiä teki nimittäin vain toinen neula, välillä. Nettiä selatessa totesin, että hyppytikki on peittareiden toinen nimi. Aikani huruuteltua totesin, että ei tämä nyt taida onnistua, ehkä pitäisi olla HAX neulat, isommat. Peittaripuolella voi ajella yhdelläkin neulalla. Otin toisen neulan pois ja ajelin kantit yhdellä neulalla, hyvä vaihtoehto sekin. Ommel joustaa eri hyvin. Ja sillä ommellessa ei hyppytikkiä tullut.
Tälla kokemuksella ottaisin kyllä itse saumurin ja peittarin erillään, jos sellaista valintaa joutuisin miettimään. Pfaffi on erinomainen saumuri ja toimisi varmaan peittarinakin pelkästään, mutta näillä koneilla tuntuu olevan oma sielunelämä ja ainakin erinomainen Pfaffikin nikottelee aina hetken kun sen langoittaa uudelleen tai menee sorkkimaan, siitä syystä koen, että näiden eri kahden toiminnon vaihtelu ompelun lomassa on kuitenkin melko työlästä, kallisarvoista ompeluaikaa menee langoitteluun ja koeompeluun. Ei siis lainkaan laiskaa ihmistä varten tällaiset koneet. :D
Kokeilun jälkeen aloin tutkia peittareita hivenen tarkemmin, voisiko sellainen kotiutua myös meille? Janomen nimeen monet vannovat, mutta se tuntuu myös olevan melkoisen neiti ja nakkelee niskojaan hyppytikin muodossa melko helposti. Berninan peittaria on kehuttu paljon, se ei ei ilmeisesti nikottelekaan yhtä herkästi, mutta on melkoisen paljon kalliimpi kuin Janome. Ja vielä kaikki ne lisähärpäkkeet siihen päälle... Ompelu jos joku on todella välineurheilua.
Jos jollakulla Pfaffin yhdistelmällä ajelevalla on hyviä vinkkejä tuohon hyppytikkiin, niin vinkkejä otetaan vastaan!
Ja ehkä tästä vuodatuksesta oli jollekulle yhdistelmäkonetta haaveilevalle jopa hyötyäkin. :)
Aijoo, vielä ne haalarit, jotka syntivät konetta testeillessa. Ehkä kankaan olisi voinut valita vaikka niistä vähemmän kivoista ja vähemmän kallista vaihtehdoista, koska näitä ommellessa myös ompelukone oli pahalla päällä ja sumppasi alalankaa. Mutta kyllä näitä pidettyä tulee. Kaavana fb:ssä tarjolla ollut Me&i tyyppisten haalareiden kaava koossa 86/92cm ilman muokkauksia.
